Aikoinaan Huuto.netia vetäessäni väänsin paljon verottajan ja muiden viranomaisten kanssa siitä, mistä verkossa käytävässä kaupassa on kyse ja voivatko yritykset todella tehdä kauppaa samassa paikassa missä kuluttajatkin keskenään. Edistystä selvästi tapahtui: jos 2000-luvun taitteessa minulle soitelleet maalaispoliisit olivat täysin pihalla ja vähän kerättyään ymmärrystä uhkailivat tulevansa takavarikoimaan työkoneemme ja palvelimemme, niin siitä muutama vuosi eteenpäin keskusteluyhteys oli jo varsin hyvä.
Mutta taantumaakin näköjään tapahtuu, “Verohallinnon verotarkastusyksikön apulaisjohtaja Raija Seppälä” kommentoi seuraavaa:
Nettikirpparit on kuitenkin tarkoitettu koti-irtaimiston myymiseen, ei ammattimaisen liiketoiminnan harjoittamiseen
ja sitten näin:
Ammattimaista liiketoimintaa harjoittavan tulee myydä tuotteitaan niille tarkoitetulla myyntipaikalla yrittäjänä ja myynnistä pitää tehdä verottajalle ilmoitus.
Kuluttajan kannalta on tietenkin tärkeää ymmärtää koska ollaan tekemisissä yrittäjän ja koska yksityisen myyjän kanssa - yrittäjää kun koskevat erilaiset vastuut ja ennen kaikkea etämyyntiä koskeva lainsäädäntö. Sen sijaan verottajalla ei ole oikeutta määritellä sitä, mihin tarkoitukseen jotkin verkon kauppapaikat on tarkoitettu, eikä Suomessa myöskään ole sellaista lakia, joka edellyttäisi elinkeinonharjoittajia harjoittamaan liiketoimintaansa vain elinkeinotoiminnalle “tarkoitetulla myyntipaikalla”. Niitä joulukuusiakin voi myydä ihan yhtä laillisesti ovelta ovelle kuin kauppakeskuksen pihalla - rehellinen yrittäjä toki maksaa veronsa ja verottajan tehtävä on valvoa sitä että näin tapahtuu.
Tässä yksittäisessä - ei sinänsä niin merkittävässä - kommentissa valitettavasti taas toistuu valvovien viranomaisten tyypillinen ajatusmalli, jossa halutaan rajoittaa elinkeinon ja ilmaisun vapautta verkossa ihan eri tavalla kuin sitä rajoitetaan fyysisessä maailmassa. Ja tämä taas tuskin johtuu mistään muusta kuin siitä, että verkon olemusta ja merkitystä ei vieläkään ymmärretä.
